Monirakkulamunasarja-oireyhtymä (PCOS)

Monirakkulamunasarja-oireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on tavallisin naisten hormonihäiriö. Häiriön perussyytä ei toistaiseksi tunneta, mutta sekä perimällä että ympäristötekijöillä arvellaan olevan yhteyttä asiaan. Sitä esiintyy 5–15 %:lla naisista. Oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat liiallinen karvojen kasvu ja/tai akne sekä epäsäännölliset kuukautiset. Yli puolet potilaista on ylipainoisia, ja heillä on taipumus erityisesti ns. keskivartalolihavuuteen. Oireet voivat myös vaihdella naisen hedelmällisen iän aikana. Gynekologisessa kaikututkimuksessa voidaan nähdä monirakkulainen munasarjarakenne ns. sattumalöydöksenä, naisella jolla ei ole mitään gynekologisia oireita.

Oireet

Munasarjojen monirakkulatauti voi aiheuttaa kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai poisjäämistä, pitkittyneitä vuotoja ja lapsettomuutta. Liikakarvoitus on tavallista, erityisesti ylähuulessa, leuassa, rintojen välissä, alavatsalla ja selässä. Lisäksi voi olla aknea. Oireet alkavat murrosiässä ja lievittyvät yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Ongelmia voi tulla myös raskauden aikana: verenpaine voi nousta ja raskausdiabeteksen vaara on suurentunut. Riskin lisääntyminen näyttää liittyvän enemmän ylipainoon kuin PCOS:aan sinänsä.

Tautiin liittyy myös aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia, jotka muistuttavat ns. metabolista oireyhtymää. Kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt, ja tästä seuraa, että insuliinipitoisuus veressä suurenee ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu. Vaara sairastua sokeri- ja verenpainetautiin myöhemmällä iällä on suurentunut.

Taudin toteaminen

Munasarjojen monirakkulatautia voidaan epäillä oireiden ja gynekologisen tutkimuksen perusteella. Monirakkulaiset munasarjat todetaan emättimen kautta tehtävässä kaikututkimuksessa. Perinteisen määritelmän mukaan kriteerinä on ollut ≥ 12 mitaltaan 2–9 mm:n rakkulaa/munasarja. Tarvittaessa laboratoriossa määritetään sekä munasarjojen että lisämunuaisen tuottamien androgeenin (mieshormonien) pitoisuus. Ylipainoisilla kannattaa määrittää verensokeri ja jos se on koholla, tehdään 2 tunnin sokerirasituskoe.

pcos_ultrasound

Diagnoosi voidaan asettaa, jos potilaalla on kaksi seuraavista oireista: kuukautishäiriö, hyperandrogenismi, monirakkulaiset munasarjat.

Itsehoito

Munasarjojen monirakkulataudin keskeisin hoito on ylipainoisilla laihdutus. Painonlasku voi säännöllistää kierrot, vähentää karvan kasvua ja raskaus voi alkaa ilman muita hoitoja, jopa 5–10 % painonpudotus riittää. Painon normaalistaminen myös vähentää tehokkaasti alkuraskauden keskenmenovaaraa ja muita raskauteen liittyviä riskejä.

Munasarjojen monirakkulatautiin voi liittyä myöhempää sairastuvuutta, kuten aikuisiän diabetes ja verenpainetauti. Elintavoilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa, ja siksi riskistä on hyvä tietää. Liikunta on ruokavalion lisäksi hyvä hoitokeino. Liikunta auttaa, vaikka paino ei laskisikaan, ja toisaalta normaalipainoisenkin kannattaa liikkua riittävästi. Liikunta parantaa insuliinin vaikutusta kudoksissa. Tupakointi lisää merkittävästi sairastumisen vaaraa sydän- ja verisuonitauteihin, ja se kannattaa ehdottomasti lopettaa.

Milloin lääkäriin

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuukautishäiriöt ovat hankalia, erityisesti jos vuodot ovat pitkittyneet tai on ylimääräisiä tiputteluvuotoja. Tutkimuksiin kannattaa myös lähteä, jos karvankasvu on lisääntynyt nopeasti, muutaman kuukauden sisällä. Jos ongelmana on lapsettomuus on hoitoon hakeutuminen paikallaan.

Hoito

Hormonihäiriön hoidossa voidaan käyttää yhdistelmäehkäisypillereitä. Epäsäännöllisiä vuotoja voidaan hoitaa myös ns. jaksottaisella keltarauhashormonihoidolla tai hormonikierukan avulla. Näin voidaan estää kohdun limakalvon liikakasvu. Tämä on tärkeää, koska pitkäaikainen estrogeenivaikutus yhdessä keltarauhashormonin puutteen kanssa altistaa kohdun limakalvon liikakasvulle ja lisää kohdunrungon syövän riskiä.

Lapsettomuuden hoitoon on käytössä muita hormonihoitoja. Insuliinin vaikutusta parantavia lääkkeitä, kuten metformiinia, on tutkittu monirakkulataudin hoidossa ja osalle potilaista niistä saattaa olla hyötyä. Liikakarvoituksen hoitoon käytetään joskus ns. antiandrogeeneja.

Ehkäisy

Munasarjojen rakkulamuodostumiseen ei tunneta ehkäisyä. Sen sijaan siihen liittyviä oireita ja pitkäaikaissairastavuutta voidaan ehkäistä säännöllisellä liikunnalla, laihduttamisella ja painonhallinnalla.

Käytettyjä lähteitä:

Morin-Papunen L. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online], päivitetty 10.8.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Tiitinen A. Munasarjojen munarakkulaoireyhtymä (PCOS). Lääkärikirja Duodecim 23.10.2015.

Terhi Vainio

Terhi Vainio

Gynekologi, naimisissa, kolmen lapsen äiti. Opiskellut lääketiedettä Turussa ja erikoistunut TYKSissä. Nykyisin toimin yleisgynekologina Terveystalossa Tampereella.


Terhi Vainio

Tarja Ristolainen

Gynekologi, kolmen lapsen äiti. Valmistuin Oulun yliopistosta gynekologiksi 1999 ja gyn. endokrinologiksi 2004 perehdyttyäni siellä lapsettomuuden tutkimuksiin ja hoitoihin. Pidän yleisgynekologin vastaanottoa Tampereen Terveystalolla ja Kangasalan Pihlajalinnassa sekä Helsingissä Aava-Kampissa ja Mehiläinen-Ympyrätalossa.