Joka kuudes pariskunta on jossain elämänsä vaiheessa kärsinyt lapsettomuudesta. Tutkimuksiin hakeutumista suositellaan, jos raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Jos nainen on yli 35-vuotias tai kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen, suosittelemme hakeutumaan tutkimuksiin jo 6 kk raskausyrityksen jälkeen.
Ensikäynnille on hyvä tulla yhdessä puolison kanssa (60 min aika).
Joskus hedelmällisyyteen liittyvät kysymykset saattavat askarruttaa mieltä, vaikka raskaustoive ei ihan vielä olekaan ajankohtainen. Naisella saattaa olla jokin hedelmällisyyteen vaikuttava sairaus, mikä aiheuttaa huolta perheen perustamista ajatellen. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi monirakkulaiset munasarjat, kuukautiskierron häiriöt, endometrioosi, hormonaalinen sairaus, sairastettu syömishäiriö tai lapsena hoidettu pahanlaatuinen tauti.
Miehillä hoidettu kivesten laskeutumattomuus, sairastettu kivestulehdus tai kiveskohjut saattavat vaikuttaa siemennesteen laatuun. Tällaisissa tilanteissa keskustelu asiantuntijan kanssa voi rauhoittaa mieltä.
Ensikäynnillä käydään läpi mahdollisia lapsettomuuteen vaikuttavia tekijöitä parin terveydentilassa ja elintavoissa. Yleensä naiselle tehdään gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus. Miehelle tehtäviä tutkimuksia suunnitellaan tarkemmin, kun siemennesteanalyysin tulos on tiedossa. Pariskuntaa varten tehdään yksilöllinen suunnitelma muista tarvittavista tutkimuksista. Lapsettomuuden erilaisista hoitomuodoista annetaan alustavaa tietoa. Mikäli lapsettomuutta on tutkittu tai hoidettu muualla, on hyvä ottaa mukaan kaikki asiaa koskevat dokumentit.
Kuukautiskiertoa tutkitaan verinäytteestä tehtävillä hormonimäärityksillä ja ultraäänitutkimuksella. Tutkimukset tehdään tietyissä vaiheissa kuukautiskiertoa, jotta saadaan käsitys munarakkulan kypsymisestä ja munasolun irtoamisesta sekä kohdun limakalvon kasvu.
Siemennesteanalyysi on miehen hedelmällisyyden perustutkimus. Siinä selvitetään siemennesteen tilavuus, siittiötiheys, siittiöiden kokonaismäärä, liikkuvuus sekä mahdolliset siittiövasta-aineet. Tutkimusta varten mies saa lähetteen sperma-analyysiin.
Tutkimus voidaan tehdä kuukautiskierron alkupuolella ennen ovulaatiota, yleensä kuukautiskierron päivien 8–12 välillä. Kuukautisvuodon tulee olla loppunut tutkimuspäivään mennessä. Kohtuonteloon ruiskutetaan ohuen katetrin avulla keittosuolaliuosta ja ilmaa. Samanaikaisesti seurataan ultraäänitutkimuksen avulla neste- ja ilmakuplien kulkua munanjohtimia pitkin munasarjojen viereen.Samalla nähdään myös kohtuontelon rakenne.
80–85 % Pareista saa apua nykyisistä lapsettomuushoidoista.
Ovulaation induktiohoito tarkoittaa hormonihoidolla aikaansaatua munasolun kypsymistä ja irtoamista. Hormoneja voidaan annostella tabletteina tai pistoksina ihon alle. Hoidon etenemistä seurataan muutaman päivän välein ultraäänitutkimuksilla tavoitteena kypsyttää 1–2 munarakkulaa. Hoitomuotoa tarvitaan, jos naisen oma kuukautiskierto on normaalista poikkeava tai sitä ei ole lainkaan ja joskus sitä käytetään tukemaan omaa kiertoa.
Inseminaatio- ja koeputkihedelmöityshoidot(IVF ja ICSI) sekä hoidot pakastetuilla alkioilla ja lahjoitetuilla sukusoluilla vaativat solu- ja/tai spermalaboratoriota ja mikäli niitä hoitoja tarvitaan, teemme lähetteen sairaalaan, jossa on valmius antaa ko. hoitoja tai ohjaamme yksityiseen lapsettomuusklinikkaan.
Inseminaatio (Intra Uterine Insemination, IUI) on toimenpide, jossa siemennestenäytteestä erotellut parhaat, liikkuvat siittiöt viedään ohuella katetrilla naisen kohtuonteloon ovulaation aikaan. Inseminaatio voidaan tehdä naisen luonnolliseen kuukautiskiertoon tai hormonihoidolla ajoitettuun ovulaatioon. Inseminaatiota käytetään usein ensimmäisenä lapsettomuuden hoitomuotona miehestä johtuvassa tai selittämättömässä lapsettomuudessa.
Koeputkihedelmöitys (In Vitro Fertilisation, IVF) on tehokkain hoitomuoto monista eri syistä johtuvaan lapsettomuuteen. Koeputkihedelmöityshoito on osoittautunut tuloksekkaaksi hoitomuodoksi esimerkiksi munatorviperäisessä lapsettomuudessa, endometrioosipotilailla, siittiöiden heikkolaatuisuudesta johtuvassa hedelmättömyydessä ja selittämättömässä lapsettomuudessa.
Siittiön mikroinjektiota munasoluun (Intra Cytoplasmic Sperm Injection, ICSI) käytetään miehestä johtuvan lapsettomuuden hoitona sekä silloin, kun tavanomaisella koeputkihedelmöityksellä hedelmöittyminen ei ole onnistunut.
Koeputkihedelmöityshoidossa useita munasoluja pyritään kypsyttämään kerralla antamalla naiselle n. 10 vrk kestävä hormonistimulaatio (yleensä pistoksina ihon alle). Munasolut kerätään (punktio) ja hedelmöitetään miehen siittiöillä (IVF tai ICSI). Alkioita viljellään laboratoriossa muutaman vrk ajan.
Paras alkio valitaan tuorealkionsiirtoon ja siirretään kohtuun 2–5 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Keskimäärin 30–40 % tuorealkionsiirroista johtaa kliiniseen raskauteen. Jäljelle jääneet hyvälaatuiset alkiot pakastetaan myöhempiä pakastealkionsiirtoja varten.
Pakastealkioita voidaan siirtää kohtuun sopivassa vaiheessa naisen omaa, luonnollista kuukautiskiertoa tai hormonaalisesti tuettuun kuukautiskiertoon. Pakastealkionsiirroista keskimäärin 20–40 % johtaa raskauden alkamiseen.
Lahjoitettuja munasoluja tai siittiöitä voidaan tarvita, jos lasta toivovien henkilöiden oma sukusolutuotanto ei toimi, omissa sukusoluissa on toiminnallista vikaa tai parin omista sukusoluista syntyneellä lapsella olisi huomattava, vaikean perinnöllisen sairauden riski. Myös naispareja ja itsellisiä naisia voidaan auttaa lahjasukusolujen avulla. Suomessa tehdään vuosittain satoja lapsettomuushoitoja luovutetuilla sukusoluilla.
Gynekologi, kolmen lapsen äiti. Valmistuin Oulun yliopistosta gynekologiksi 1999 ja gyn. endokrinologiksi 2004 perehdyttyäni siellä lapsettomuuden tutkimuksiin ja hoitoihin. Pidän yleisgynekologin vastaanottoa Terveystalossa Tampereella ja Helsingin Kampissa, sekä Pihlajalinnassa Kangasalla.