Kondyloomat ja papilloomavirus (HPV)

Kondyloomat ja papilloomavirus (HPV)

Kondyloomat eli visvasyylät ovat yleisiä erityisesti nuorilla. Kondyloomat ovat pieniä kukkakaalimaisia syyliä. Aiheuttajana on papillooma- eli HPV-virus(human papilloma virus). Näitä virustyyppejä on yli 100 eri lajia.  Ne tarttuvat pääasiassa sukupuoliteitse(myös suuseksissä tai käsien välityksellä), joskus harvoin tartunnan voi saada yleisistä vessoista tai saunan lauteilta. Kondomi suojaa tartunnalta hyvin mutta ei 100-prosenttisesti. Itämisaika on yleensä noin 1-8kk. HPV-virusinfektio voi myös olla näkymättömänä muotona ja tiettyjen virustyyppien aiheuttamat muutokset näkyvät solumuutoksina PAPA-kokeessa. Tällöin puhutaan HPV-muutoksesta tai papilloomavirusinfektiosta.

Papilloomavirusinfektio

Papilloomavirusinfektio on usein oireeton. Kutinaa, haavaumia tai  pientä kirvelyä voi esiintyä. Emättimen ja kohdunsuun infektio voi näkyä PAPA-kokeessa tulehduksellisena muutoksena tai HPV-muutoksena johon liittyy solumuutos. Osa virustyypeistä on pääasiassa syyliä aiheuttavia ja osa kohdunsuun solumuutoksia aiheuttavia.

Hoito

Ulkosynnyttimien syylämäisiä muutoksia voi nainen itse hoitaa penslaamalla lääkkeillä jotka ovat reseptillä saatavia. Joskus niitä jäädytetään tai laserhoidetaan. Mikään lääkitys tai hoito ei pysty hävittämään itse virusta elimistöstä vaan elimistön oma immuunijärjestelmä yleensä tuhoaa sen ajan kanssa. Tähän  menee yleensä 6-12 kuukautta, jopa 2 vuotta.

PAPA-koe ja HPV-näyte

Mikäli papillooma-virus on aiheuttanut PAPAssa näkyvän muutoksen, seurataan sitä PAPA-kokein 6-24 kuukauden välein. Joskus otetaan lisätutkimuksena ns. korkean riskin HPV-näyte jotta voidaan selvittää onko tartunnan aiheuttanut virustyyppi joka voi herkemmin aiheuttaa vakavampia solumuutoksia.

Valtaosa papilloomavirusinfektioista paranee itsestään. Erityisesti nuorilla naisilla lievemmät solumuutokset  paranevat itsestään. Jos solumuutos on ns.vahvempaa esiastetta, tutkitaan se tarkemmin kolposkopialla eli kohdunsuun tähystys mikroskoopin avulla ja otetaan koepalat. Mikäli näissä näkyy vahvempi solumuutos, se hoidetaan silmukka(loop)- tai laserhoidolla. Tupakoivilla muutokset paranevat hitaammin. Papilloomavirus voi myös jäädä elimistöön piileväksi ja aktivoitua uudestaan monen vuoden jälkeen.

HPV-rokote

HPV-rokote suojaa tiettyjen papilloomaviruksien aiheuttamilta sairauksilta. Mikäli tartunnan on kuitenkin jo saanut, rokote ei anna lisäsuojaa. HPV-rokotteet eivät myöskään paranna solumuutoksia. Käytössä olevat rokotteet kohdistuvat HPV-tyyppejä 16 ja 18 vastaan, jotka aiheuttavat n.70% kohdunkaulan syövistä. Suomessa HPV-rokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2013.

Terhi Vainio

Terhi Vainio

Gynekologi, naimisissa, kolmen lapsen äiti. Opiskellut lääketiedettä Turussa ja erikoistunut TYKSissä. Nykyisin toimin yleisgynekologina Terveystalossa Tampereella.


Terhi Vainio

Tarja Ristolainen

Gynekologi, kolmen lapsen äiti. Valmistuin Oulun yliopistosta gynekologiksi 1999 ja gyn. endokrinologiksi 2004 perehdyttyäni siellä lapsettomuuden tutkimuksiin ja hoitoihin. Pidän yleisgynekologin vastaanottoa Terveystalossa Tampereella ja Helsingin Kampissa, sekä Pihlajalinnassa Kangasalla.